Tänään olen ollut ahkera. Nimittäin opiskelujen suhteen. Olin jo hieman huolissani itsestäni, kun en saanut aloitettua mitään. Keväällä oli hirveä innostus tehdä yhtä ja toista ja sitten kun opiskelut on siinä, en saakaan mitään aikaan. Motivaatio? Onko se silloin korkea jos haluaa jotakin tehdä, mutta sitten kuitenkin on niin paljon muuta tekemistä ettei ehdi tehdä sitä mitä haluaa? Eikö se osoita sitä, että on motivoituneempi tekemään niitä muita asioita? No, tosiasiahan on, että aina ei voi todellakaan tehdä mitä haluaa. Lapset vaativat aikaa, ruokaa täytyy tehdä, töistään on huolehdittava  yms. Mutta edelleen, onko esim. television katselu tärkeämpää kuin se opiskelu mitä olen jo vuosikausia halunnut tehdä? Niinpä. Selitys löytyy aina: olin niin väsynyt, en olisi kuitenkaan jaksanut tehdä mitään, en viitsinyt häätää miestä koneelta kun silläkin on tärkeitä hommia siellä jne.

Mutta TÄNÄÄN sain itseni koneen ääreen ja tein paljon rästissä olleita töitä. Lähettelin opettajille sähköpostia, kirjoitin  tehtäviä ja sainpa vielä luettua tenttiinkin. Mikä ihana tunne. Tässä menisi varmasti rattoisasti koko päivä, mutta tällekin päivälle on muuta ohjelmaa. Pääasia on, että saa tämän tyydyttyneen tunteen siitä, että on saanut jotakin aikaan. On ollut ahkera. Jippii! Täytyy nauttia tästä tunteesta vielä hetki ennekuin alkaa huono omatunto siitä, että pyykit on pesemättä..... lattia imuroimatta....... viikon tiskit pöydällä......APUA!